Valkoinen Eija ja ruskea Elina on nyt myös siirretty astutusryhmään. Elva-pässimme astui Elinan heti!

Eija on ottanut valtavan kasvupyrähdyksen eikä juuri häpeä kokoaan vanhemmillekaan lajitovereilleen. Eija on meidän uuhiporukan ilopilleri, kutsun sitä vuorivuoheksi, sillä se tykkää kiipeillä, jos löytyy pienikin kivi, se kapuaa sen päälle. Eijan iloloikat ja hepulispurtit saavat aina minut nauramaan!

Elina on meidän söpöliini, ja Peten ehdoton suosikki. Ruskea kaunotar on myös palveluskoiraksi kutsuttu, sillä sen seuraaminen on aina kymmenen pisteen avoinen suoritus. Se ei jännitä hipsutella ihmisen mukana yksinkään ilman muuta laumaa, ja se on hyvin vahvasti ihmiseen leimautunut muutenkin. Elina on aina sopuisa ja sosiaalinen ihmisille ja eläimille.

Nyt nämä kaksi ovat siis myös ihanan Elva-pässimme astuttavana.

Torkkalan Elva on siis siitospässimme Torkkalan tilalta Merijärveltä, linjaa 34. Elva hurmasi meidät ihanalla luonteellaan jo sen ollessa pikkupoika kun tilalla vierailimme ensimmäistä kertaa. Menimme ihan muita pässejä katsomaan, ja varasimmekin jo lammasneuvojan hyväksi kehuman pässipojan...mutta sainkin sitten yllättävän puhelun että Elvalla oli pässeistä paras indeksi, ja saimme vielä vaihtaa varaustamme. Asiaa ei tarvinnut kauaa pähkäillä, olihan se mussukka jäänyt mieleeni niin vahvasti että harmittelinkin lähes päivittäin että niin hienoluonteinen eläin on menossa paistiksi. Elva kun tuli kauniisti luo kerjäämään rapsutuksia, koskaan se ei kuulemma ollut ihmistä puskenut. Eikä se ole sitä tehnyt vieläkään. Se on hirmu kiltti ja kesy, kulkee pannassa kuin koira. Lisäksi komeakin se on, tuttavalampuri kommentoi että "upea, sehän on kuin joku liharotuinen!" Elva onkin hyvin vahvaluustoinen, komeahan sitä on katsella. Olemme pässiimme enemmän kuin tyytyväisiä. Katsotaan nyt vielä millaisia jälkeläisiä se saa aikaan. :)