Viimeisen kahden vuorokauden aikana ei tässä talossa ole hirveästi nukkumattia tapailtu. Kolme uuhta karitsoi puolen vuorokauden välein.

Ensin valkoinen Late (nimestään huolimatta uuhi) alkoi vyöryttämään tenavia ulos eilen aamulla noin kuuden aikaan. Late piti jalat ristissä aina siihen saakka kunnes poistuin edes minuutiksi lampolasta. Takaisin tullessa oli aina karitsa pahnoilla, se ei siis halunnut yleisöä. Kolme niitä sieltä valtavasta massusta tuli, kaksi pässiä ja uuhi. Aivan valtavan ihastuttavia pikkuisia. <3 Kaikki ovat valkoisia, toisella pässeistä on jaloissa ja kyljessä vaaleanruskeat läntit.

Sitten illalla seitsemän aikaan alkoi (Tukalan) Bonbon, valkoinen suomenlammasuuhi vääntelehtiä siihen malliin että jäin seurailemaan. Synnytys alkoi, ja osattiin sitä hieman odottaakin, sillä Bonbon oli jättänyt lähes puolet aamun väkirehuista syömättä. Se on sellainen aika varma merkki jos näin käy, että tenavat ovat tuloillaan. Uuhi oli kovissa tuskissa, kauhistuneena katselin kun uuhi tempoi itseään seiniä pitkin, ylös, makuulteen, ylös, makuulteen... Otin jo puhelimen käteen että nyt on pakko soittaa apua, karitsa ei tule ulos, kunnes kuului *blob*. Pahnoilla makasi epämääräinen möntti, tarkemmin kun katsoi sen erotti olevan karitsa, jokainen raaja jokaiseen ilmansuuntaan. :( Luonnollisesti pieni oli kuollut. Bonbon ressukka nuoli ja jutteli epätoivoisesti tälle pienelleen, ja olin kädet kyynärpäitä myöten ristissä että sieltä tulisi toinenkin, ja elossa, koska toisella oli kova halu hoitaa omaa pientä.. Ja sieltähän tuli! Pieni, kaunis, reipas valkoinen uuhikaritsa, joka nyt onkin Bonbonille suuren ilon ja ylpeyden aihe. Olin niin onnellinen, että piti muutama helpotuksen ja onnen kyynel vieräyttää poskipäille. :) Onnellisin taitaa silti olla Bonbon.

Yöllä neljän aikaan puolisoni päätti käydä lampolassa katsomassa onhan uusilla tulokkailla kaikki hyvin. Ja onneksi kävikin, nimittäin siellä Elina (ruskea suomenlammas) jo punnersi pikkulammasta maailmaan! Olin viimeisen kerran käynyt lampolassa puolenyön aikaan, eikä silloin vielä Elina näyttänyt merkkiäkään lähestyvästä synnytyksestä. Pete tuli sitten minut herättämään, mutta meidän tehtäväksemme jäi lähinnä sivusta seuraaminen, tämä tais olla sellainen esimerkkisynnytys että "näin sen kuuluisi aina mennä." Kaksi valkoista pässikaritsaa tulla tupsahti maailmaan nopeasti ja helposti, emä nuoli karitsansa niin tehokkaasti kuivaksi etten pyyhettä juuri ehtinyt näyttää, ja tomerat pässinalut pyrkivät samantien jaloilleen ja löysivät heti nisällekin. Hienoa!! Emän ei tarvinnut punnertaa juurikaan, mitään silminnähtäviä kipujakaan sillä ei ollut, edes pehkuja ei oltu kuopsuteltu. Emä olikin aivan virkeä synnytyksen jälkeen ja jopa ruoka maistui hyvin. Hieno emä. <3 P.S. Elinan pässikaritsat tullaan kesän aikana ultraamaan ja elävä EUROP -arvostelemaan. Nämä karitsat etsivät sitten loppukesästä omia uuhilaumoja ;)

Eli puolentoista vuorokauden aikana meillä synnytti kolme emää, yhteensä 6 karitsaa. Tällä hetkellä keskiarvo on 1,9 karitsaa / uuhi. Kaikki uuhet ovat ensikoita. Karitsoista on kuollut 3; yksi karitsa 1 vrk:n ikäisenä, yksi karitsa viikon ikäisenä, ja yksi kuolleena syntynyt.

Jäljellä on enää Eija, sitten karitsoinnit ovatkin ohi tälle vuodelle. Koputan nyt puuta samalla kun jälleen kerran sanon samaa, että olen niin iloinen ja onnellinen että kaikki on mennyt paremmin kuin olin uskaltanut edes toivoa. Jokainen emä on ollut loistava äiti lapsilleen. Olen mammoistamme niiiin ylpeä ja onnellinen! <3