Eija, meidän "pieni iso" uuhemme säikäytti toden teolla iltaruokinnalle mennessäni. Se ei tullut syömään, nökötti vain paikoillaan selkä ruokintapöytään päin, epätavallisen nuupahtaneena, tosin korvat höröllä kuitenkin kuunteli. Yritti se meitä huijatakin "katsokaa, kyllä minä syön" mutta se vain piti päätään heinäkasan päällä. Pötsihäiriö? Talutimme Eijan karitsointeja varten kyhättyyn parteen ja lähdimme ostamaan hiivaa. Palatessamme takaisin hiivalitkun kanssa, kokeilimme vielä että eikö se todellakaan syö. Annoin pienen heinätupon, ja sehän maistui! Päästimme sitten Eijan parrestaan ja se juoksi ahmimaan heinää ruokintapöydältä samantien. Kaikki on ollut siitä eteenpäin hyvin, en tiedä sitten mikä häiriö sillä oli. Mutta pääasia että Eija on taas oma vilkas itensä, eikä kysymys ollut mistään vakavammasta! :)

Marsuvauvat kasvavat kovaa vauhtia. Abessiinialaisemme, eli rusettimarsu, ei vieläkään ole suostunut luovuttamaan poikasia massustaan. Lyllertää valtavan vatsansa kanssa ja pitää hulluja jännityksessä. :) Sheltien poikaset alkavat olla jo neliviikkoisia, ja kaikille on koti tiedossa, ellei tule varausten peruuntumisia. Abessinialaisemme poikueesta voi pari olla vailla uutta, rakastavaa kotia, pesueen koosta riippuen. Mikäli olet kiinnostunut marsunpoikasista, ota yhteyttä sähköpostilla tai tekstiviestillä, yhteystiedot kotisivuillamme! Poikaset ovat siis yhdistelmästä aby (emä) - teddy (iskä). Molemmat vanhemmat terveitä ja kilttejä!