Tuotantokustannusten (rahtiteurastusmaksut, rehut) nousun vuoksi joudumme nostamaan karitsanlihan hintaa ensi vuodelle arviolta 0,80 €/kg. Myös kevään ja syksyn lihojen hinnoissa on alustavasti 0,60 €:n/kg erotus sisäruokintakauden ollessa kesän laidunkauden kasvatusta kalliimpaa.

Alustavasti lihan hinta vuonna 2012: Kevään lihaerät 15,90 €/kg, syksyllä 15,30 €/kg.

Tarkempi hinnasto vuodelle 2012 tulee myöhemmin. Elävien eläinten sekä villojen, lankojen ja taljojen hinnat pysynevät samalla tasolla kuin tänäkin vuonna.

****************************

Puhdistamatonta (muutoin puhdasta, mutta satunnaisia puruhiutaleita voi olla joukossa) raakavillaa saatavilla valkoisena, hinta 5 €/kg.

Myös lankoja 100% lampaanvillaa (8,00 €/100g) sekä nylonvahvisteista sukkalankaa (8,50 €/100g) saatavilla!

Jos saa rumasti sanoa, meille on saapunut uusi työkalu, joka on karvainen, nelijalkainen ja haukkuu. Työlinjainen bordercollienarttu Eyespy Lemon, tutummin "Tiitu", saapui ilostuttamaan elämäämme reilu viikko sitten Tupoksesta Jokisaaren Minnalta. Neiti on nyt siis 9 viikon ikäinen, joten ottaahan se vielä aikaa että hänestä työkaveriksi on. Tiitun vanhemmat paimentavat, joten toiveissa on että lampaiden käsittely tulee meilläkin helpottamaan koiran myötä.

Tässä muutama kuva Tiitusta:

Pahoitteluni ei-kovin-hääveistä -kuvista, neiti on aika vilkas, emme ole toistaiseksi saaneet siitä räpättyä edustavia ei heilahtaneita kuvia :) Kuvat on otettu Tiitun saapumista seuraavana päivänä.

Koirat ovat valtava apu eläinten pidossa. Toivoisin jonain päivänä elämäntilanteemme mahdollistavan vielä monipuolisemman koira-avun käyttämisen. Laumanvartijat turvaamaan karjaa (villipedot, irtokoirat, ilkeät ihmiset), paimenkoirat käsittelyyn ja rottakoirat tuhoeläinpyyntiin. Näistä kaksi ensiksimainittua on, mutta toistaiseksi pyrimme pitämään tuhoeläimiä pois muilla keinoin. Sitten kun emme itse enää jaksa ja/tai konstit loppuu, aletaan harkitsemaan sitä koiraa. Lainarusseleita meillä onneksi on käynytkin säännöllisesti, kiitos siitä heidän aktiivisille omistajilleen!

Karitsoinnitkin ovat hieman alle puolenvälin menossa. Monenkirjavaa pikkuvipeltäjää loikkii navetassa. :) Eilen otimme myös astutetut, sekä siitospässit sisälle. Toistaiseksihan ilmat ovat olleet kohtalaiset, mutta eletään kuitenkin jo lokakuuta, kohta tulee vaakasuorassa räntää... Lampaillamme on kuitenkin pihattoaitaus johon ne pääsevät navetasta ympäri vuorokauden syömään ja jaloittelemaan, joten sisälleotto ei kirpaise niin paljon. :)

*Muoks: 8.9.2011: KAIKKI SYKSYN LIHAT VARATTIIN PUOLESSA VUOROKAUDESSA! Seuraava lihaerä tulee myyntiin pääsiäisen alla, keväällä 2012*

Varma syksyn merkki -karitsanlihaa on taas pian saatavilla!

Karitsat ovat kasvaneet kesän laitumella, nauttien auringosta, vapaudesta ja tuoreesta ruohosta, ja viettäneet takuulla kaikinpuolin lampaanarvoista elämää hyvin hoidettuna, -kohdeltuna ja arvostettuna.

Karitsaboxissa puolikas ruho hienopaloiteltuna ja vakuumipakattuna, sis. mm. paisti, jauhelihaa, kyljyksiä.. Kaikkia ihania ruoanlaittovalmiita herkkuja! Karitsaboxin painot alkaen n. 6 kg, hinta 14,50 €/kg.

Olemme siis alkaneet ottaa syksyn lihavarauksia vastaan, toivoisimme varauste ja tilausten tulevan ensisijaisesti tekstiviestein puh. 050-3288056 tai sähköpostein hakapelto(at)gmail.com. Soittaakin toki saa, mutta jos emme ehdi vastaamaan, jätä soittopyyntö niin kilkutellaan takaisinpäin heti joutessamme!

Karitsoinnit oli tarkoitus päivittää tänne blogiin lähestulkoon reaaliajassa ja kuvien kera. Oman leikkaukseni vuoksi olin kuitenkin lähes koko loppuajan karitsoinneista "ihan pihalla" ja samaten jäivät päivityksetkin tänne laittamatta. Pahoitteluni tästä. Koetan myöhemmin räpsiä nyt jo hieman vanhemmista karitsoista kuvia.

Kaikki uuhikaritsat on tältä keväältä ja kesältä varattu. Pandakuvioisia mustavalkoisia, ruskeavalkoisia sekä valkoisia pässejä löytyy vielä vaikkapa väriä toivovalle kotitarvekasvattelijalle.

Olemme tehneet uuden hankinnan. Ostimme samalta kylältä useamman rakennuksen käsittävän yhteensä 6 hevosen hevostallin. Rakennuksista kaksi siirretään mahdollisesti jo tulevana kesänä/syksynä tähän kotipihaan, loput jätetään paikoilleen, remontoidaan ja vuokrataan halukkaille hevoskarsinoiksi. Tämä oli taas yksi askel lähemmäs melkein 20 vuoden haavetta omasta hevosesta. :)

7.2. karitsoi kaksi uuhta;

18.Elina pyöräytti iison yksösen. Pässikaritsan isä 33.Ouramon Himalaja (ruskea).

Myös Piia karitsoi, ja teki kaksoset:

Kirjava on uuhi, valkoinen pässi. Isänä näillä karitsoilla 59.Fantom.

Tänään 11.2. Amanda teki neloset:

Karitsat kuvassa vasta vajaan 3 tunnin ikäisinä. Yksi valkoisista on pässi, loput uuhia. Kaikki oikein reippaita ja hyvänkokoisia.

...ja lisää karitsoita jäämme odottelemaan...

34.Hakapellon Alexandra aloitti karitsointikauden pyöräyttämällä varhain aamulla 7.2. kaksi suloista ja tervettä pikkuista; ruskeavalkoisen pässin (33.Hakapellon Benelux) ja valkean uuhen (33.Hakapellon Belarus). Isänä karitsoilla ruskeavalkoinen 33.Ouramon Himalaja.

Karitsat

Kaikki karitsat väriin ja sukupuoleen katsomatta 150 € / kpl + alv 23%. Sukuselvät suomenlampaat ultrataan ja elävä EUROP -arvostellaan ProAgrian Lammasneuvojan toimesta. Keväällä syntyvien karitsoiden iskäpässeinä suomenlampaat ruskea (valkoisin merein)  33. Ouramon Himalaja sekä musta (valkoisin sukin ja kasvojen pandakuvioinnin) 59. Fantom.

Myytävänä myös sukuselvä suomenlammasuuhi (Tukalan) Bonbon, valkoinen, ikää n. 2 vuotta, jättänyt meille upean uuhikaritsan (syntyneistä karitsoistamme paras lihantuotantoindeksi) ja on tälläkin hetkellä tiineenä. Erinomainen emä, todella voimakkaat emonvaistot. Myydään uuteen kotiin vieroituksen jälkeen, eli kesälaidunkauden alussa tai mielellään vähän ennen. Luonteeltaan erittäin kiltti, kesy ja rohkea, ihmistä kohtaan todella mukava ja lupsakka uuhi, erittäin helppo käsitellä ja hoitaa mm. kerintä sujuu ihan vain kaulapannasta paikoilleen kytkien. Turkistyyppinen villa. Myydään vain ja ainoastaan siitä syystä, että puskee (laumanvartija)koiraa, eikä tästä syystä sovellu meille. Vain hyvään kotiin mielellään siitosuuheksi, hyvä suku, ei missään nimessä pataan tms.! Hinta 200 € + alv 23 %

Myydään myös 5 kappaletta valkoisia vuosikkaita uuhia, suomenlampaita (ei sukuselviä, rotukoodit SZ4), esimerkiksi lemmikiksi tai kotitarvesiitokseen. Ei pataan! Ovat tällä hetkellä tiineenä, myydään vieroituksen jälkeen vaikka suoraan kesälaitumelle. Kilttejä, kesyjä, helppoja käsitellä, tottuneet koiriin ja niille ystävällisiä, myydään koska pyrimme siirtymään täysin sukuselviin suomenlampaisiin. Jos kaikki pääsevät samaan, hyvään ja pysyvään kotiin, edullisesti könttähinnalla kaikki 5 yhteensä 200 € + alv 23 %

Kuulumme lammastarkkailuun, scrapieseurantaan (ok) ja status MV1

Taljat

Muutama pitkävillainen valkoinen talja vielä varaamatta, saapuvat keväällä 2011, oman tilan tuote. Koristeeksi, sisustukseen, matoksi, vauvan pulkkaan, nivelvaivaiselle kissalle tai koiralle pediksi. H. 85 € / kpl (sis. alv 23 %)

Langat

Lähdössä kehruulle (valmiit langat saapuvat keväämmällä) villoja, tulevat takaisin valmiina villasukkalankana (sis. nylonia lisäämässä kulutuskestävyyttä). Lähinnä luonnonvalkoisena, mahdollisesti muutama kerä tummanharmaata. 8,50 € / vyyhti (sis. alv 23%)

Lihat

Teuraserät lähtevät kesän ja syksyn aikana. Lihat myydään varausperiaatteella. Myyntipakkausten koot joko puolikas- tai kokoruho, sis. mm. jauhelihaa, paistit, niska-ja selkäpalat, kyljyksiä. Vakuumipakattuna, säilyvät pitkään pakastimessa, ovat suoraan ruoanlaittovalmiita ja mahtuvat hienopaloittelun ja pakkaustavan ansiosta pieneenkin pakastimeen. Hinta 14,50 € / kg (sis. alv 13 %).

Lampaamme syövät luomutuotettua rehua n. 80%. Lampaitamme ei lääkitä ennakkoon tai turhaan. Lisäksi mahdollisen sairauden aiheuttaman antibioottikuurin jälkeen noudatamme riittävän pitkää varoaikaa, pyrimme luomutuotannon vaatimuksiin eläinten pidossa, ruokinnassa ja lääkityksissä, mutta varsinaista Luomustatusta meillä ei ole mahdollista saada, sillä siihen edellytyksenä on oma rehuntuotanto, jota meillä ei ole, vaan ostamme ensiluokkaiset rehut tutuilta ja luotettavilta paikallisilta viljelijöiltä. Lampaidemme elinolosuhteet kuitenkin täyttävät ja jopa ylittävät luomuvaatimukset reilusti. Lampaanlihamme on siis ehdottomasti eettistä, turvallista ja puhdasta, kotimaista lähituotettua ruokaa parhaimmillaan!

Kesä tuli, ja kesä meni. Samoin lampaanlihat tuli ja meni -kaikki varattiin samantien. Mikäli jäit ilman, olethan ensi syksynä hyvissä ajoin varaamassa omat lihasi! Mahdollisesti ensi kesän grillikauteenkin saatavilla pieni erä niittykaritsan lihaa, myös nämä myydään varausperiaatteella.

Alkuvuodesta tulevat myyntiin myös ensimmäiset oman tilan lampaantaljat. Kaikki valkoisia. Lämmin lampaantalja on ihana itselle, käy sisustukseen tai pehmoiseksi matoksi sängyn viereen. Ja tietysti vauvanvaunuihin tai lapsen pulkkaan lampaantalja on ehdoton lämmittäjä. Taljojen hinnat 85 €/kpl. Myös lankoja odottelemme saapuvaksi.

Huomaathan, että sähköpostiosoitteemme on vaihtunut! Meidät tavoittaa tätänykyä osoitteesta hakapelto(a)gmail.com.

-------------------------------------------

Odotellessa helmikuuta ja karitsointien alkamista hoidimme velvollisuuksia "alta pois". Nyt on kourassa niin Eviran eläinkuljettajalupa kuin elintarvikekuljetuslupa. Myös elintarvikemyynnin omavalvontasuunnitelma hyväksyttiin. Täytyy kyllä aivan ääneen huokailla, että en ihmettele ollenkaan ettei suurtilallisilla ole aikaa, halua ja jaksamista ryhtyä suoramyyntiin, sillä pelkästään kaikenlaisten elintarvikehygieniaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa ja hyväksyttämisessä on ollut yllättävänkin kova työ. Mutta toivomme että omalla kohdallamme kaikki vaivannäkö palkitsee tyytyväisten ja pitäaikaisten asiakassuhteiden muodossa!

Myös ensimmäiset Maedi-Visna -verinäytteet otettiin lampaistamme, joten keväällä syntyville ja myytäville eläimille on status MV1. Kuulumme myös scrapieseurantaan josta puhtaat paperit.

Pahimmat helteet lienevät jo ohitse. Vaikka en kyllä lämpimiä, aurinkoisia ja kaikinpuolin kesäisiä päiviä pistäisi yhtään pahakseni vaikka niitä jatkuisi aina pitkälle ensi kuuhun saakka! Olen ääripäiden ihminen, tykkään kunnon lämpimästä (se +30 oli aivan kiva, sen alle pihalla meinaa jo palella...) ja toisaalta tykkään myös että on pakkasta, viime talven rapiat -25-30 oli oikein mukavat. Siis näin ihmiskantilta katsottuna. Kuitenkin kovat helteet ilman vettä on meinanneet olla laidunten kasvun suhteen hieman ongelmalliset ja tietysti lampaillakin on ollut läkähdyttävän kuuma, eivätkä kovat pakkaset karitsointiaikaan ainakaan helpota karitsoiden elon alkua kylmälampolaolosuhteissa.

Meillä on kesällä hieman lomailtu, mutta myös uurastettu, ja kovimmat uurastukset ovat  vielä edessäpäin. Pihalle on rakennettu miesvoimin portteja 3 kappaletta, joiden väliin pitäisi ennen talven tuloa saada viritettyä vielä verkkoaita. Sekä koirien ulkoiluttamisen pihalla, lampaiden siirtämisten sekä myös luvattomien kulkijoiden ehkäisemisen vuoksi. Ahkera puolisoni on tehnyt "tässä sivussa" myös kanoille tarhaa, mielelläänhän niitä irti pitäisi pihapiirissä, mutta edelliseen lauseeseen viitaten olemme joutuneet päätymään tällaiseen ratkaisuun. Erityisesti kukkomme on hieman turhan ihmisriippuvainen, ja lähtee jokaisen kulkijan perään. Ja kulkijoita on ollut, sen näkee mm. jalan tehdyistä painaumista pässilaitumen reunalla, paikassa jossa emme itse ole koskaan käyneet.

Muutakin pientä värkkäilyä on, kuten kanalan tyhjennys, viimeisten pehkujen poisvienti lampolasta, heinäladon tyhjennys, lampaiden talvitarhan tekeminen, jne. mutta suurimpana operaationa lienee aidan tekeminen hehtaarin-parin kokoiselle niitylle ensi kesää ajatellen. Se oli alunperin tarkoitus tehdä jo viime syksynä..ja se jäi. Sitten se siirrettiin kevääseen tehtäväksi...ja sekin jäi... Nyt sitä ei enää siirretä, keväällä ötököitten seassa on niin tuskallista työskennellä että se alue aidataan nyt syksyllä, vaikka sitten jo lumihangessa. :)

Eilen meillä kävi lammasneuvoja Marketta Sarja ultraamassa ja elävä EUROP arvostelemassa sukuselvät suomenlammaskaritsat, sekä uuden ostopässimme 59. Fantomin. Niin, mehän tosiaan hyvän kaverini Ullan kanssa käytiin sunnuntaiajelulla Vaasan Mustasaaressa, ja kopattiin sieltä kiva värillinen (musta valkosukkainen ja pandakuvioinen) suomipässi, Ruuhensuon Tiitoffin (tiettävästi ainoa linjan 59. elossa oleva pässi) jälkeläinen meille iskäpässiksi. Näillä näkymin tälle syksyä astutan Fantomilla vain ne emät, joilta tulee teuras-/lemmikkikaristoita, mutta sitten sitä seuraavana vuonna, elikkäs 2012 meillä on hyvin toivottavasti myydä tätä harvinaista linjaa edustavia suomenlammaskaritsoita myös eloon muille tiloille.

59. Fantom sai hyvän arvostelun; R-,R-,O+, R-, lihas mm 25,0 ja rasva 1,0. "Rintava. Vankka selkä. Nouseva säkä. Hienot, tiheät tapulit. Hoikka koipi ehkä."

Omat karitsat eivät aivan noin hyvää arvostelua saaneet, mutta olen kuitenkin tyytyväinen, lukuunottamatta toiselta pässikaritsalta puuttuvaa toista kivestä. Eli 3 uuhikaritsaa saivat tasaisen rivistön O+, O+, O+, O+ ja pässikaritsat (veljekset, 2 kpl) O, O-, O-, O- ja O-, O-, O-, O-. Kuitenkin olen tyytyväinen että jokaisella oli hyvä, suora selkä, uuhikaritsoilla mukavan pyöreä selkä ja runko, ja hyvät jalkojen asennot. Ei siis mitään suurensuuria virheitä.

Tuo ultraus ja arvostelu on aivan todella mielenkiintoinen saada. Ajattelin siinä samalla että voi kun koiriakaan ei tarvitsisi hinata aina näyttelyihin, vaan saisi niillekin vastaavanlaisen hyvin tarkan ja luotettavan, puolueettoman arvioinnin yksilönä, asettamatta niitä välttämättä paremmuusjärjestykseen. Tai saahan senkin toki tehdä, mutta sellainen kansainvälisestikin verrattavissa oleva arviointi ja rakenteellisten ominaisuuksien arviointi kirjaimina + suullinen ja kirjallinen arviointi olisi hieno homma. Kaikki turkin laadusta ja pituudesta alkaen. Näyttelyissä on niin paljon turhaa "esitetäänkö koira hyvin" -huttua. Ja mitäs se nyt sitten siihen koiran rakenteellisiin ominaisuuksiin vaikuttaa kuka ja miten siellä remminnokassa roikutaan. :P Tuossa karitsoidenkin arvioinnissa minun tärkein tehtäväni oli kuunnella korvat höröllä, tuijottaa silmät soikeana, ja pitää se lammas paikoillaan. En tarvinnut jakkupukua, lampaalle villan väriin sointuvaa metalliketjua, enkä viikkojen seisontaharjoituksia. Eikä se maksanut kymmeniä euroja enkä saanut siitä muovista nauhanpätkää vaan tärkeää tietoa meillä kasvaneista eläimistä. :) No juu, nyt meni ehkä hieman jo ohi aiheen.. :)

Mutta se syksy nyt tosiaan alkaa vääjämättä lähestyä, ja samalla myös herkkusuille tiedossa niittykaritsan lihaa. Liha myydään puolikkaana tai kokoruhona hienopaloiteltuna ja vakuumipakattuna. Puolikkaan ruhon pakkaus sisältää siis niska-ja selkäpalat, kyljyksiä, jauhelihaa ja paistin. Keittoluita saa halutessa kaupanpäälle. Hinta 14,90 €/kg sis. alv, vakumoinnin ja kotiinkuljetuksen. Kannattaa kysellä ajoissa!

Lampaamme pääsivät eilen kesälaitumille! Karitsat olivat ihmeissään tästä suuresta ja tuntemattomasta maailmasta, mutta illemmalla näimme jo muutaman "riemupukkilaukankin". :) Kesälaidunkauden avajaisistamme sain idean kirjoittaa tänne hieman tästä lampaiden laidunnuttamisesta, josta tuntuu olevan melko monellakin hyvin romanttinen vaikutelma... Eli todella, todella vääristynyt mielikuva ;)

Netin keskustelupalstoilla, sekä ihan face-to-face –keskusteluissa alkaa tähän aikaan vuodesta esiintyä yhä enenevissä määrin ”mekin haluaisimme kesäksi pihalle lampaita” –aiheita. Siis nimenomaan pihaa, pihanurmea parturoimaan.

Mutta se mikä tuntuu ruohoa leikatessa valtavan kokoiselta alueelta, on kuitenkin lampaiden ruoanlähteenä melko varmasti liian pieni. En ole niin suurta pihaa vielä nähnyt, että siinä olisi lampaille oikeasti koko kesäksi syömistä. Ruusunpunaisten lasien läpi katsottuna muutama lammas lyhentämässä pihan nurmikkoalueita vaikuttaa aivan todella houkuttelevalta, mutta lyttään haaveet ilkeästi saman tien ja poljen ne ruusunpunaiset kakkulat hajalle. Ensinnäkin lammas syö kaiken muunkin vihreän kuin vain nurmen. Se kuorii puusta kaarnat, repii alimmista oksista lehdet, kukkapenkit syödään ja tallotaan. Makuupaikka on hyvin usein aina se sama, lähellä vesipistettä tai katosta, ja siihen muodostuu multainen mitään kasvamaton kalju. Meillä oli viime kesänä 6 lammasta parturoimassa sivu-ja takapihaa sen ajan kunnes saatiin varsinaiset laitumet valmiiksi. Lampaita vaihdeltiin lähestulkoon muutaman päivän välein sivu-ja takapihan välillä, ja yhtäjaksoisesti ne olivat alueella noin kaksi viikkoa. Ruoka riitti juuri ja juuri. Vieläkään ei porttien luona makuupaikoilla kasva nurmikko, pensaiden tyngät jouduttiin leikkaamaan matalaksi, ja peukkuja pidetään vieläkin pystyssä että kuoritut pihapuut säilyvät hengissä. Jälki oli rumaa, ja se näkyy siis vieläkin. Mutta se olikin meillä tiedossa, eikä tullut yllätyksenä.

Lammas lisäksi syö yllättävän paljon. Sitä ei uskokaan ennen kuin sen näkee ja kokee…

Joskus kuulen näistä siirrettävistä pienistä aitauksista joita on liikuteltu jopa päivittäin että lampaat siinä syövät ja leikkaavat nurmea, ja tuollainen ei taas ole asiallinen lampaiden ainoaksi ”laitumeksi”. Laiduntaminen, eli laajalla alueella ruoan etsiminen ja vapaa liikkuminen laumana kuuluu lampaan lajityypilliseen käyttäytymiseen joka jo eläinsuojelulain mukaan on eläimelle tarjottava. Laiduntaminen siis on lampaalle paljon muutakin kuin vain syömistä.

Laidunalueen kokoon vaikuttavat tietysti lampaiden lukumäärä, mutta myös se onko alue viljeltyä nurmea, luonnonniittyä vai metsälaidunta. Yleispätevä nyrkkisääntö on, että hehtaari viljeltyä laidunta riittää (lohkottuna) 10 lampaalle kesäksi. Jos puhutaan hoitamattomista luonnonniityistä, suositus on että yksi uuhi karitsoineen per hehtaari. Omasta mielestäni tosin laidunpaine voisi olla hieman kovempikin, meillä on tällä hetkellä 3,5 hehtaarilla 10 uuhta karitsoineen, ja alue on lohkottu neljäksi laitumeksi, eli kun yhtä syödään, toinen kasvaa, ja eläimiä vaihdetaan lohkolta toiselle sitä mukaa kun edellinen on syöty. Viime kesänä 3 hehtaarilla joka oli lohkottu kolmeksi laitumeksi, oli 8 uuhta + 3 hevosta. Se olisi liian suuri eläinmäärä jatkuvaan käyttöön, mutta viime kesänä hevoset raivasivat tehokkaasti korkeampaa ja vanhempaa heinää matalammaksi, ja laitumet ovat nyt paremmassa kunnossa lampaita ajatellen.

Hyvä on myös muistaa että ”hyvä laidun on paras aitaus”. Jos laitumella riittää ruokaa, lajitovereiden seuraa, suojaa ja turvaa, pysyy lammas aitauksessa melko hyvin. Mutta kun ruoka loppuu, tullaan aidasta yli, ali tai läpi, tai jos aita on tehty hyvin, on esimerkiksi verkko + sähkölanka ja tehokas sähköpaimen johon lampaat ovat oppineet ja sitä kunnioittavat, on tiedossa vähintäänkin kauhea huutokonsertti ruoan loputtua. Tyytyväinen lammas on hiljainen laitumella. Lampaan tosin saa ruokaisallakin laitumella huutamaan ihmisen (=ruokien) perään jos se siihen opetetaan syöttämällä eläimille vaikkapa kuivaa leipää aidalla. Meillä menee pässiaitauksen takalaidan vieressä yleisessä käytössä oleva lenkkipolku. En pelkää mitään niin paljon kuin sitä, että hyvää tarkoittavat, mutta tietämättömät ihmiset menevät leipäpusseinensa aidoille notkumaan. Ja kun pässit oppivat että ohikulkevat kaksijalkaiset tuovat herkkuja, alkaa ensimmäisenä huutelu jokaiselle ohikulkijalle, ja eipä se paljon aitakaan paina jos muutama sata kiloa reipasta pässipoikaa päättää lähteä itse hakemaan niitä eväitä ohikulkijoilta. Vähintäänkin minua aletaan syyttämään meluhaitan aiheuttamisesta, kun eläimemme kiljuvat kurkku suorana yötä päivää. Joten muistattehan hyvät ihmiset, että tämäkin oli vain yksi esimerkki siitä että monella asialla jolla itse ei ymmärrä aiheuttavansa haittaa, voikin olla suuri harmi ja vitsaus toiselle. Että menkää katsomaan niitä toisten omistamia eläimiä aina ja vain siitä erikseen sovittuna ja niin että eläinten omistaja on paikalla. Minä olen ottanut tiukan linjan, ja ennemmin otan ilkeän ihmisen maineen ja häädän kaikki kutsumattomat vieraat pois aidoilta, kuin että annan näiden ”vieraiden” aiheuttaa eläimillemme esimerkiksi yllämainitun kaltaisia ”käytöshäiriöitä.” Siitä kärsii sitten kaikki, minä itse eniten.

Mutta itse aiheeseen palatakseni… Lammashan tarvitsee sitä hoitoa ja huolenpitoa myös ollessaan laitumella. Eläimiä on tarkkailtava päivittäin jotta huomataan ajoissa jos joku ei olekaan kunnossa tai eläin vaikka sairastuu tai loukkaa itsensä. Myös vesihuolto on hoidettava, ja suolakivi sekä kivennäiset ovat myös välttämättömiä kesäaikaankin.

Laidunnus ei siis ole niin yksinkertaista millaiseksi se usein mielletään; aidataan alue, ja laitetaan sinne X määrä eläimiä sitä syömään. Ja että laitumeksi kelpaa mikä tahansa missä vähänkään jotain vihreänväristä kasvaa. Jos sinulla on alue, johon suunnittelet ottavasi joko omia tai kesälampaita, kutsu ennen sen suurempia suunnitelmia joku lampuri katsomaan se alue. Hän osaa kertoa montako lammasta siihen kannattaa laittaa, vai onko se liian pieni millekään, tai niin suuri että kannattaa harkita lohkomista, eli aitaamista kahdeksi alueeksi jota vuorotellaan.